Meriluontokeskukseen tulevan yliopistollisen toiminnan suunnittelu-hanke (Hankepäätös 8.5.2007/138/07019-07) tukee osaltaan Oulun Eteläisen korkeakoulustrategiaa ja aluekeskusohjelmaa sekä Oulun Eteläinen 2015 – sopimusta että Ylivieskan seutukunnan strategiaa. Tässä hankkeessa yliopistollista toimintaa on toteutettu osana Kalajoen meriluontokeskukseen sijoittuvaa pedagogista toimintaa. Pedagogisen toiminnan myötä itse meriluontokeskukseen on luotu sisältöjä tai museopedagogisia malleja samalla toteuttaen modernien oppimiskäsitysten mukaista autenttisia oppimiskokemuksia. Museopedagogiikalla, jolla tässä kirjoituksenani tarkoitan luontokeskuspedagogiikkaa, on museoiden ja muiden institutionaalisten näyttelyiden kasvatustavoitteista opetusta tai yleisötyötä.
Tämä huhtikuussa 2007 alkanut, Oulun Eteläisen instituutin ja Kalajoen kaupungin yhteistyönä suunnittelema, yliopistollista toimintaa suunnitteleva hanke pyrki toiminnallaan vastaamaan Meriluontokeskuksen tuomiin uusiin haasteisiin. Kalajoen kaupungin aloitteesta on lähdetty kehittämään uudenlaista, yhteistä ja pedagogista toimintaympäristöä Meriluontokeskukseen. Tarkoituksena oli rakentaa yhteisiä toimia Metsähallituksen luontonäyttelyn luomalle perustalle ja näin laajentaa Meriluontokeskuksen sisältöjä. Hankkeen toiminta jakautui kahteen osaan. Ennen hankesuunnitelman tekoa oli Kalajoen kaupunki käynyt alustavia keskusteluja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa. Konseptin perustamistyönä oli tarkentaa nämä tulevan toimintakonseptin toimijat sekä tulevat sisältöalueet. Toisena tehtävänä oli varsinainen toiminnan käynnistämien niin, että luodun mallin mukaista toimintaa olisi olemassa jo kesällä 2008.
KONSEPTIN PERUSTAMISTYÖ:
Kesäkuussa 2007, työt aloittanut projektipäällikkö tutustui hankesuunnitelmassa nimettyihin toimijoihin, samalla käyden toimijaorganisaatioiden edustajien kanssa läpi heidän toiveensa hankkeen ja sen vaikutusten suhteen.
Perustamistyön tavoitteena oli:
- yhteisen toimintakonseptin yhteisesti hyväksyttävien sisältöalueiden varmistaminen ennen varsinaisen toiminnan aloittamista
- henkisen ja fyysisen toimintaympäristön kartoitus ja siihen tutustuminen
Ensisijaisina kohderyhminä olivat:
- hankesuunnitelmassa ilmoitetut yhteistyötahot
TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN:
Hankekauden 2007 ensisijaisena tehtävänä oli luoda uusi toimintakonsepti eli kartoittaa yhteistyömuodot Meriluontokeskukseen yliopistollisten toimijoiden ja Kalajoen kaupungin sekä alueellisten toimijoiden välille. Meriluontokeskukseen tulevan yliopistollisen toiminnan suunnittelu-hankkeen tavoitteisiin kuului, että luodun mallin mukaista eli yhteistyömuotojen aikaansaamaa toimintaa olisi jo kesällä 2008 olemassa.
Projektin tavoitteena oli, että jo kehittämishankkeen aikana toteutettaisiin tulevan toimintakonseptin mukaisia toimia. Hanketyön kannalta tämä tarkoitti sitä, että hanke siivitti paikallisten yhteistyötahojen ja yliopistollisten toimijoiden välisiä projekteja. Hankkeen kuluessa autettiin konseptin toimijoita sekä yliopistollisia osapuolia rakentamaan toimivaa ja tuloksellista työyhteistyötä sekä yhteisöä Meriluontokeskukseen tulevan yliopistollisen toiminnan suunnittelu-hankkeen mukaisen toiminnan toteuttamiseksi. Projektipäällikön tehtäviin kuului yliopistollisen yhteistyön ja yhteistyömuotojen käynnistäminen alueella niin, että hankkeen myötä syntyneiden kontaktien vaikutukset jatkuisivat toimintojen ja hankkeiden käynnis-tämisen jälkeen yliopistokontaktien ja alueellisten toimijoiden välisinä yhteistyö-liittyminä, toimijaosapuolten edustamilla osaamisteemoilla.
Meriluontokeskuksen pedagogisten sisältöjen tavoitteita olivat:
- taidekasvatuksellisen ja kulttuurisen yhteistyön kehittäminen
- ympäristö- ja yhteisötaiteen kokonaisuuden integroiminen osaksi Meriluontokeskuksen alueen toimintaa
- opiskelijoiden integroiminen Meriluontokeskuksen toimintaympäristön toimijoiksi ja kehittäjiksi
- Meriluontokeskuksen viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen sekä lapsilähtöisyyden huomioiminen
- sisältöalueisiin liittyvien projektien kehittäminen alueellisten toimijoiden, kuten mm. lukion
kanssa - taiteen ja kulttuurin toimintojen sekä toiminnan myötä syntyneiden materialististen resurssien kytkeminen osaksi matkailullista vetovoimaa ja alueen ns. arkiviihtyvyyttä
HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ
Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja käsitellä hankkeen toteutukseen liittyviä asioita sekä seurata hankkeen toimia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hankkeen ohjausryhmään kuului hankkeen toiminnan kannalta sopivia henkilöitä sekä rahoittajan edustajia.
HANKKEEN TIEDOTTAMINEN:
Hankkeen toiminnasta tiedotettiin säännöllisesti sidosryhmiä mm. ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Tiedotusvälineitä tiedotettiin "Kolikon kaksi puolta"- seminaarin yhteydessä ja viimeisen ohjausryhmän aikoihin sijoittuvan Läänin ympäristökasvatuksen ajankohtaispäivien yhteydessä!
Hankkeelle laadittiin tiedotussuunnitelma, jossa keskityttiin toimijoiden keskinäiseen tiedonkulkuun ja konseptin tulevasta toiminnasta tiedottamiseen. Hankkeesta laaditaan kirjallinen loppuraportti, julkaisu, mikä toimitetaan yhteistyötahoille sekä sidosryhmille. Meriluontokeskukseen tulevan yliopistollisen toiminnan suunnittelu-hankkeesta tiedotettiin, tammikuun 2008 seminaarin yhteydessä, paikallista mediaa hyödyntäen. Hankkeen seminaarista ja toiminnan sisällöistä kertovat ilmoitukset ja artikkelit ilmestyivät sanomalehti Keskipohjanmaassa, Kalajokilaakso ja Kalajoki-lehdessä sekä Kalajoen-seutu lehdessä, paine-tussa ja verkko-julkaisuissa.
MATKAT:
Meriluontokeskukseen tulevan yliopistollisen toiminnan suunnittelu-hankkeen projektipäällikkö osallistui syksyllä 2007 Metsähallituksen luontopalveluiden järjestämään tutustumismatkaan. Tutustumismatkan kohteena oli Viron RMK:n luontokeskukset. Matkan aikana vierailtiin ja toimittiin Viron erilaisissa luontokeskuksissa tutustuen näiden pedagogisiin hankkeisiin, palveluihin ja toimintamalleihin.
Tutustumiskohteina olivat:
30.10 Aegviidun luontokeskus Pohjois-Virossa
31.10 Kauksin luontokeskus Koillis-Virossa
01.10 Oandun luontokeskus Pohjois-Virossa
Oulussa ja Kokkolassa pidettyjen ympäristökasvatuspäivien yhteydessä tutustuttiin konkreettisiin ympäristökasvatuksen malleihin ja ympäristökasvatuksen alueelliseen etenemiseen ympäri maata. Lääninhallituksen ympäristökasvattajien yhteisessä tapaamisessa, Timosenkosken luontokoululla käytiin läpi erilaisia mahdollisuuksia organisoida alueellista ympäristökasvatusta.
KUVA 2.: Kuva on Läänin ympäristökasvattajien ajankohtaispäiviltä keväällä 2008 SEMINAARI:
Hankkeen toiminta-aikana järjestettiin 1.9.2008 seminaari "Kolikon kaksi puolta". Seminaarin puhujat esittivät näkökulmia, joiden kautta voitiin tarkastella Meriluontokeskukseen tulevaa yliopistollista toimintaa. Seminaari oli suunnattu erityisesti opetus-, koulutus ja henkilöstökehittämistehtävissä sekä luonto- että matkailusektorilla työskenteleville, mutta varsinkin ohjausryhmälle ja hankkeen edellä esitetyille mahdollisille toimijoille työkaluksi yhteisen toimintakonseptin luomiseen. Seminaariin osallistui 71 henkilöä, joista naisia oli 48 ja miehiä 23.
Kesällä 2008 toteutuneita yhteistyömuotoja ja malleja:
LIIKKEELLE!-HANKE:
Opetushallituksen rahoittama oppimisympäristöjen kehittämishanke.
Kehitetään oppimisympäristöjä yhteistyössä Kalajoen kaupungin, Kalajoen lukion ja tiedekeskus Heurekan kanssa. Hankkeen arviointiin sekä kehittämiseen osallistuu Helsingin- ja Oulun yliopisto. Hankkeen tuotoksina ovat mm. pilottipolut Heurekan ja Meriluontokeskuksen lähiympäristöön. Hankkeen kolmannesta vaiheesta alkaen polut palvelevat vierailijoita, kuten kouluryhmiä Heurekassa ja Meriluontokeskuksessa. Lisäksi tuotetaan verkkoalusta, joka mahdollistaa paikkatiedon keruun, projektityöskentelyn ja vuorovaikutuksen. Alusta palvelee hankkeen kolmannesta vaiheesta alkaen kaikkia suomalaisia yläkouluja ja lukioita. Tavoiteena on luoda toimintamalli vastaavien hankkeiden toteuttamiseksi. Toimintamallin levittämiseksi tuotetaan opettajanopas ja koulutuskokonaisuus.
TAIDE- JA KULTTUURIPERUSTEINEN YHTEISTYÖ:
Taiteen osalta on tehty selvitys Ympäristö- ja yhteisötaiteen integroimiseksi osaksi Meriluontokeskuksen oppimisympäristön toimintaa. Yhteistyö Lapin yliopiston ja Meriluontokeskuksen toimijoiden kanssa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Lapin yliopiston taidekasvatuksen laitoksen osallistuminen Meriluontokeskuksen tulevan yliopistollisen toiminnan suunnittelu - hankkeeseen on tuottanut kolme (3) erilaista toiminta-aluetta.
Toiminta-alueita ovat:
A) Satupolun suunnittelu ja osittainen toteuttaminen Meriluontokeskuksen näyttelytilaan
B) Kulttuuripolun osittainen suunnittelu ja toteuttaminen Hiekkasärkkien lankkupolulle
C) Kuvataideleirin suunnittelu ja toteuttaminen Kalajoen merialueelle.
Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen osaston yhteisöprojektiopiskelijat ovat tehneet Meri-luontokeskuksessa ja sen lähialueella paikan kartoitustyötä jo syksystä 2007, professori Timo Jokelan ohjauksessa. Satupolku otettiin käyttöön kesäkuussa 2008, Kalajoen Meriluonto-keskuksen ensimmäisenä vuosipäivänä. Särkkäin salaisuus – satupolku on noin 90 minuuttia kestävä kierros Meriluontokeskuksen näyttelytiloissa. Satupolun tavoitteena on avata kiinnostavalla tavalla alueen meriluonnon monimuotoisuutta ja kasvattaa siten lasten luonnontuntemusta sekä -arvostusta. Toiminnan rahoittajia ovat olleet Metsähallitus ja Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto. Satupolkua varten Meriluontokeskuksen näyttelytiloihin on ripustettu pysyvästi suuria eläinaiheisia paperiveistoksia. Paikallisesta eläimistöstä ovat edustettuna muurahaisleijona ja -korento, silakka, härkäsimppu, kilkki ja nahkiainen. Eläinhahmot on toteutettu Lapin yliopiston ja Kalajoen ammattiopiston ja 4H:n yhteistyönä järjestetyssä paperiveistos-työpajoissa, joiden opetuksesta vastasivat Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen edustajat.
KUVA 3.: Lapin yliopiston kuvataidekasvattajien vetämissä työpajoissa tehtyjä paperiveistoksia.
YMPÄRISTÖKASVATUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄT 2008
Ympäristökasvatuksen ajankohtaispäivä Meriluontokeskuksessa oli jatkoa projektipäällikkön tavoitteille saada alueelle seutukunnallinen ympäristökasvatuskeskus. Hanke-idea sai alkunsa Oulun Eteläisten alueen koulutoimen johtohenkilöiden tapaamisessa, syksyllä 2007, Kalajoen meriluontokeskuksessa.Lääninhallituksen rahoittamilla ajankohtaispäivillä pohdittiin niin teoriassa kuin konkreettisten mallien sekä työpajojen kautta sitä, mistä ympäristökasvatuksessa on kyse? Seminaarin osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ympäristö-kasvattajat saivat, seminaarin ohessa, tutustua Meriluontokeskuksen toimintaan ja sen ympärille kehittyvään laajempaa aluetta palvelevaan kehittämistyöhön.
Tällä sivustolla pyrin pohtimaan sitä mitä museopedagogiikka on. Tähän liittyy ajatus avoimista ja autenttisista oppimisympäristöistä. Teemaan sopii hyvin katsaus omasta (sekä muiden mukana olleiden opettajien) autenttisesta oppimisympäristöstä Sarekin luonnonpuistossa kesällä 2008. Vaellus on yksi asia, jota ei opi kirjoista. Itse opin vaelluksen aikana paljon tietoa Sarekin luonnonpuistosta eli vaelluspaikasta ja sen luonnonilmiöistä. Lisäksi opin mm. ulkona liikkumiseen ja tunturiympäristöön yleensä liittyvistä teemoista (ilmiöistä). Vaelluksella voi oppia myös käytännön tietoa esim. ruoka-aineista, kerrospukeutumiseta, tekstiilikuitujen lämpöominaisuuksista, terveydenhoidosta, liikunnasta, levosta jne. 
Koululiikuntaliiton järjestämä, opettajien valtakunnallinen, Sopulivaellus järjestettiin tänä vuonna Pohjois-Ruotsissa Sarekin maisemissa. Matkalle lähdettiin Sunnuntaina 20.7. klo 9.00.. Yhteiskuljetus starttasi Oulun Pohjankartanon koulun parkkipaikalta kohti Sarekia, jonne saavuimme noin klo 18.30. Nousu Sarekin jylhiin maisemiin alkoi Suorvan kylästä, minne jätimme ”siviilit” toiseen linja-autoista. Maastoon lähdimme noin klo 20.00. Ensimmäisenä iltana etenimme n. 2-3 tuntia ja yövyimme "alhaalla rannalla” lähellä Suorvan kylää.
Olimme "jumissa" teltoissamme n. 36-38 tuntia. Koko ajan satoi vettä ja tuulen nopeus oli n. 8 – 10 m/s. Teltat oli kiinnitettävä kivillä maahan, jotta ne pysyivät ehjinä ja suhteellisen kuivina. Tuulen ja sateen hieman laannuttua matkanjohtajamme teki päätöksen siirtää leiri lähemmäksi Suorvaa, vain hieman puurajan yläpuolelle. Keskiviikkona vaelsimme kaikki lumirajan alapuolelle, uudelle leirilemme. Olosuhteet olivat hyvät ja vaatteet kuivuivat. Jotkut meistä peseytyivät läheisessä "tunturipurossa". 
Matkalla opin todella paljon asioita ja taitoja. Opin, että en ole "hääppöinen" vaeltaja, aikaisemmista luuloistani ja kokemuksistani huolimatta. Opin lisää erätaitoja ja sain tietoa tunturien kasvillisuudesta sekä opin komentamaan koiraa saameksi. Mieleenpainuvin kokemus /oppi oli se, että vaikka heinäkuu on ns. paras retkeilykausi, niin "luonto" voi aina yllättää. Saimme kokea aidon myrskyn, joka telkesi meidät telttoihimme n. 36 tunniksi. Kokemus ei ollut miellyttävä, mutta lähes heti myrskystä selvittyämme nautimme auringonpaisteessa ja lämmössä, takana olevasta kokemuksestamme n. 800 - 900 metrin korkeudessa. Sääskiä ja mäkäräisiä ei muuten juurikaan näkynyt, edes saavuttuamme puurajan tuntumaan.
Tekstit
