MATKAKERTOMUS: PEDAGOGISTA TOIMINTAA VIRON METSISSÄ

KUVA 1.: Viron luontokeskukset.

Syksyllä 2007 olin mukana Metsähallituksen luontopalveluiden järjestämällä tutustumismatkalla Virossa. Kohteenamme oli Viron metsähallituksen (Riigimetsa Majandamise Keskus, RMK) luontokeskukset: Aegviidun luontokeskus Pohjois-Virossa, Kauksin luontokeskus Koillis-Virossa ja Oandun (Sagardin) luontokeskus Pohjois-Virossa. Itselläni oli kiinnostuklsen kohteena keskuksien pedagogiset mallit ja hankkeet sekä pedagogiset palvelut ja toimintamallit.

KUVA 2.: Tutustumiskohteet Aegviidun, Kauksin ja Oandun (Sagardin) luontokeskus.

RMK
Viro on yksi niistä maista, jonka pinta-alasta lähes puolet on metsien peitossa. Tästä 2,2 miljoonasta hehtaarista metsää, 40 % kuuluu Viron valtiolle. RMK:n tehtävä on säilyttää ja hoitaa valtion metsiä. RMK on perustettu 1.1.1999. Se on riippumaton ja voittoa tavoittelematon laitos. Tämä tarkoittaa sitä, että RMK saa tuloja mm. metsänhoitopalveluista ja myymällä puuta. Toisaalta RMK:llä on tehtäviä, jotka eivät tuo välitöntä taloudellista tuloa, mutta siitä on hyötyä kaikille Virolaisille. RKM pitää huolta Viron ainutlaatuisista metsistä. RMK pyrkii ylläpitämään metsien virkistyskäyttöä metsiä säästämällä ja kehitämällä kestävän kehityksen perustuvia toimintatapoja. RMK on iso laitos. Se on yksi Viron suurimmista työnantajista. Vuonna 2007 RKM:n palkkalistoilla on yli 1100 henkilöä. RMK:n päämaja sijaitsee Tallinnassa, mutta osastoja on ympäri Viroa. Osasto johon tutustuimme, oli organisaattorisesti vastuussa metsien virkistyskäytöstä, tarjoten luonnonystäville mahdollisuuksia retkeilyyn, retkiin ja muuhun vapaa-ajan viettoon luonnossa.

KUVA 3.: Aegviidun luontokeskuksen pääteemana olivat metsän hyönteiset, joita tutkittiin niin sisällä, kuin ulkona.

Virossa on seitsemän luontokeskusta, joista kaikista saa tietoa Viron luonnosta. Luontokeskukset ovat kukin erikoistuneet tiettyyn teemaan, joka koskee yleensä paikallista luontoa. Tämän lisäksi niillä on yhteinen vuosiohjelma. Luontokeskukset on rakennettu ensisijaisesti levittämään luonnontietämystä ja luontotaitoja. Keskuksissa järjestetään työpajojen lisäksi juhlia, tapahtumia ja koulutusta mm. opettajille. Useimpien luontokeskusten pääasialliset tehtävät ovat toimiminen opastuspalvelupisteinä sekä oppimisympäristöinä. Niissä ei siis ole, Suomen luontokeskusten kaltaista näyttelytoimintaa eikä varsinaisia näyttelytiloja. Vaikka luontokeskukset olivat ulkoisesti suomen luontokeskuksia vaatimattomamimpia, niin itseeni niiden pedagoginen funktio, johon liittyi alueellinen yhteistyö muiden museoiden, yrittäjien ja koulujen kanssa, teki suuren vaikutuksen. Viron luontokeskuksiin tehdäänkin Suomesta paljon opintomatkoja. Osa luontokeskuksen opettajista on ammatiltaan aineopettajia, jotka työskentelevät myös esim paikallisissa kouluissa opettajina. Luontokeskukset ovat tehneet ohjelmista koulujen opetussuunnitelmia tukevia. Keskukset toimivat myös kurssikeskuksina tai täydennyskoulutus-paikkoina esim. opettajille.

KUVA 4.: Aegviidun luontokeskuksessa on esillä koululaisten valokuvakilpailun satoa. Valokuvakilpailu on luontokeskuksien yhteinen teema ja näin siihen pääsevät osallistumaan kaikki Viron koulut.

AEGVIIDUN LUONTOKESKUS, POHJOIS-VIRO:
Aegviidun luontokeskus sijaitsee Pohjois-Virossa, Aegviidun-Nelijärven alueella. Aluetta kutsutaan Nelijärveksi, koska yhdellä kumpareella seisten voi samanaikaisesti nähdä neljä vedenpintaa. Alueelle on tunnusomaista mäntymetsät, vaihtelevat pintamuodot ja runsaslukuiset järvet. Viikonloppuisin Aegviidun luontokeskuksen alueelle, kuten leirintäalueelle, saapuu paljon ihmisiä mm. Tallinnasta. Talvella ihmiset tulevat hiihtämään sekä laskemaan kelkalla, kesällä nauttimaan retkeilystä sekä järvistä ja syksyisin poimimaan marjoja tai sieniä. Aegviidun luontokeskuksen tilat on suunniteltu oppimisympäristöiksi, joissa tutstutaan metsän hyönteisiin. Näihin ja näiden jättämiin jälkiin sekä tutkimusvälineisiin tutustuttiin alustavasti luontokeskuksen sisällä, josta siirryttiin luontoon hakemaan tarvittava havaintomateriaalia, tutkimusvälineistö mukaan. Luonnon omalla oppimispolulla oli havaintoja tukemassa erilaisia merkkejä ja tiedotustauluja. Lopuksi havainnot koottiin yhteen ja esim. "pienten" kanssa. lopputyöskentely tapahtui draamapedagogisin menetelmin. Oppilaat eläytyivät kirjanpainajan ja muiden hyönteisten toimintaan sekä maailmaan. Matkamme ajankohtana oli koulujen syysloma. Tämän vuoksi pääsimme tutustumaan vain tarharyhmien suunniteltuun pedagogiseen toimintaan.

KUVA 5.: Luontokeskukset tarjoavat oppimisympäristöjä joissa työstetään tiettyä teemaa esim. koulussa tai luontokeskuksessa.

Viron luontokeskuksissa on tarjolla paljon erilaisia luontoon liittyviä tapahtumia, juhlia tai kilpailua. Syksyisin Viron luontokeskuksissa on sienikursseja ja sieninäyttelyjä, jonne myös yleisö voi tuoda sieniä tunnistettavaksi sekä näyttelyyn. Luontovalokuvauksesta eli verettömästä metsästyksestä, on viime vuosina kasvanut suosituksi tavaksi liikkua metsässä. Viron luontokeskukset järjestävät kouluille vuosittaiset luontovalokuvaus-kilpailut. Palkinnoksi voittajat pääsevät ammattilaisten vetämille luontovalokuvaus-kursseille luontokeskuksiin. Vierailimme myös luontokeskuksen lähellä sijaitsevalla Jänerdan kartanon alueella, jossa lounastimme Mustan Orin Tallissa. Alueella järjestetään useita isoja tapahtumia vuosittain.

KUVA 5.: RMK:n hoitamaa, ranta-aluetta Kauksin luontokeskuksen alueella.

KAUKSIN LUONTOKESKUS, KOILLIS-VIRO:
Kauksin luontokeskukseen, joka sijaitsee Peipsijärven pohjoisella rannikolla. RMK piti täällä huolta suuresta rantaluonnon alueesta, jonka pääasiallinen tehtävä oli toimia yleisenä virkistys-alueena. Kauksin luontokeskuksen keskeisenä tavoitteena on tarjoaa ihmisille ns. perinteisiä mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaansa luonnossa. Luontokeskuksen ympäristössä ja sen ylläpitämiltä leirintäalueilta käsin on helppoa liikkua metsissä ja rannoilla, samalla marjastaen, sienestäen tai kalastaen. RMK:n leirintäalueet ovat perustettu em. tarpeesta tarjota retkeilijöille ja muille metsässä liikkuville turvallinen ja luontoa mahdollisimman vähän kuormittava tapa viettää leirielämää, sekä oleskella luonnossa. RMK:n leirintäalueet sijaitsevat yleensä muualla, kuin yleisien teiden tai asutuskeskuksien lähellä. Kauksin hyvinhoidettua rantaa reunustaa kilometreittäin puhdasta ”laulavaa hiekkaa” ja kaunista männikköä. Laulavaksi hiekaksi (”singing sands”) sanotaan rantojen tai erämaiden piikivihiekkaa, joka pitää erityistä ääntä, kun sillä kuljetaan. Sadan kilometrin pituinen Peipsijärvi yllätti äärettömyydellään ja hienoilla hietikkorannoillaan. Järven itäpuoli kuuluu Venäjälle.

KUVA 6.: Kauksin, RMK:n huoneiden tietotaulu, piharakennuksen seinän oppimis- piste ja maisemaa suoalueelta, jossa oli mm. yläkouluikäisten oppimispolku.

Myös Kauksin luontokeskus oli suunniteltu lähinnä oppimisympäristöiksi sekä opastuskeskukseksi. Oppilasryhmiä oli tulossa vierailuille niin usein, että luontokeskuksessa ei juuri muuta toimintaa enää järjestetty. Joissakin luontokeskuksissa, kuten Kauksissa on tarjota pienet yöpymistilat. Kauksissa huoneet oli sisustettu luontoteemoin, paikallista käsityöläisyyttä kunnioittaen. Jokaisella huoneella oli oma eläin-teemansa. Teema toistui verhoissa, lattiaan maalatuissa tassun jäljissä, sängyn muodoissa ja lisäksi huoneesta löytyi huoneen hallitsija-eläimistä koottu tieto-taulu.

KUVA 7.: Sagadin alueella tutustuimme luontokoulun toimintaan ja kulttuuriperintö polkuun.

OANDUN LUONTOKOULU, POHJOIS-VIRO:
Oandun tai paremminkin Sagadin luontokoulu sijaitsi Lahemaan kansallispuiston kupeessa. Lahemaalla on metsiä, soita, jokia ja järviä sekä kauniita merenrantoja. Luontomaisemaa reunustaa leppoisa ja miellyttävä maalaismiljöö. Suuret peltoaukeat ja lahdet täyttyvät keväisin ja syksyisin muuttolinnuista, tarjoten paljon nähtävää alan harrastajille ja luonnonystäville. Sagadin kartanossa järjestetään koulutusta ja kursseja mm. luontomatkailuyrittäjiksi opiskeleville. Ryhmät vierailevat paikallisissa luontokohteissa ja ohjelmapalveluyrityksissä. Kokemuksista ammennetaan oppia, mallia ja ideoita, vaikkapa oman yrityksen perustamista varten. RMK Sagadi luontokoulu sijaitsee Sagadin kartanon eli Lahemaan kansallispuiston alueella. Sagadin kartanoa, metsämuseota ja luontokoulua ylläpitää Viron metsähallinto. Koska kartano ja metsämuseo olivat suljettu, tutustuimme luontokouluun sekä ”kulttuuriperinne” oppimispolkuun. Tätä ennen meillä oli tilaisuus kerrata eri puulajeja ja niiden käyttötarkoituksia.
Kulttuuriperinnettä sekä käsitteellisesti että autenttisesti esittelevä polku sopii hyvin RMK:n alueelle. Näin, koska kulttuuriperintöä koskevat kysymykset ovat alkujaan nousseet Virossa esille juuri metsätalouden ansiosta. Alueella on myös useita muita teemoitettuja luontopolkuja.

Matkakertomuksen päätteeksi tahdon kiittää Heinaria, Heleneiltä Tiinoja ja loistavan Viro-tietämyksen omaavaa kuljettajaamme Fredya. Lisäksi kiitos Suomen Metsähallituksen väelle, jotka mahdollistivat tämän matkan! Kiitokset ja terveiset matkakumppaneilleni!

Viron Matkailuviraston alueprojektipäällikkö Ellen Aunina mukaillen:Se, joka on kerran löytänyt tien Viroon, tulee varmasti takaisin. Siispä, näkemiin ensimmäistä kertaa!